Erittäin laiska olo. Vissiin kaamosväsymystä. Ei jaksaisi mitään tehdä...
Herahan täytti vuoden jo maaliskuun 1. päivänä, mutta nyt lokakuussa tuli täyteen vuosi meillä oleskelua ja treenailuja. Mietin, että mitä tähän vuoteen on mahtunut? Vuoteen on mahtunut monenlaista: iloa ja ärsytystä ja kaikkia tunteita niiden väliltä :D
Hera on ollut vähän ärtsy viime aikoina, tekisiköhän juoksua? Tänään Nikitalle yritti äristä oikein kunnolla, mutta oli hihnassa niin ei (onneksi) käynyt kuinkaan ja sain tytön aisoihin. Caran kanssahan ne eivät tule kuulemma toimeen ollenkaan.
Hera on oppinut olemaan myös yksin tämän vuoden aikana, johon olen tyytyväinen :) Enää en ole kuullut huutoa kotoolta ulos eikä ole tuhonnut mitään. Tosin hän on päättänyt ettei viihdy enää kylppärissä ja haluaa olla koko kämpässä - hän on jo kuulemma niin iso ja kiltti tyttö! Töistä/koulusta tullessani olen löytänyt Heran mun sängystä tyynyn päältä nukkumasta!! Ja mä siis olin jättänyt sen kylppäriin...
Remmikäyttäytyminen ei ole kyllä vielä ihan hanskassa. Vetää hihnassa edelleen, siitä olen yrittänyt päästä eroon. Jos nyt jaksaisi käyttää niitä vedonestovaljaita tai oikeasti kouluttaa sitä koiraa :D Lenkillä tulevien yksittäisten koirien kohtaaminen on haastavaa - siitä Hera nostaa kunnon shown pystyyn. Vapaana ollessaan Hera menee koirien ohi hyvin eikä välitä niistä. Samoin kisoissa, tapahtumissa ei välitä. Jännä juttu!
Herasta ja meidän bortsusta on tullut parhaimmat kaverit. Leikkivät ja riehuvat tosi paljon. Ja mun Troyahan ei kaikkien kanssa edes leiki, joten olen tosi tyytyväinen, että tulevat niin hyvin toimeen ja vielä leikkivät keskenään :)
Katselin koiranetia ja myös sitä, mitä tuloksia ollaan tehty tämän syksyn aikana. Heralla on nyt suoritettuna MH BH toko ALO-1 ja näyttelystä JUN-ERI ja NUO-EH. Ihan tyytyväinen olen ja nyt onkin hyvä jäädä kisatauolle ja keskittyä treenailuihin. Toivottavasti sitten ensi vuonna uudella innolla ja taidolla kokeisiin!!
Mutta siis edistystä on tapahtunut monessa asiassa. Pitäähän sitä haastetta vielä jättää tulevillekin vuosille ettei pentukuume pääse yllättämään liian pahasti ;) Uimaan se ei vielä tänä kesänä oppinut tai enemmänkin uimisesta pitämiseen. Katsotaan ensi kesänä uudestaan.
Toisena päivänä Hera on kaikkein ärsyttävin koira ja toisena päivänä se on kaikkein rakkain :) Sitä se normiarki kai on.
Kuvakollaasi Heran 1. vuodesta :)
Herahan täytti vuoden jo maaliskuun 1. päivänä, mutta nyt lokakuussa tuli täyteen vuosi meillä oleskelua ja treenailuja. Mietin, että mitä tähän vuoteen on mahtunut? Vuoteen on mahtunut monenlaista: iloa ja ärsytystä ja kaikkia tunteita niiden väliltä :D
Hera on ollut vähän ärtsy viime aikoina, tekisiköhän juoksua? Tänään Nikitalle yritti äristä oikein kunnolla, mutta oli hihnassa niin ei (onneksi) käynyt kuinkaan ja sain tytön aisoihin. Caran kanssahan ne eivät tule kuulemma toimeen ollenkaan.
Hera on oppinut olemaan myös yksin tämän vuoden aikana, johon olen tyytyväinen :) Enää en ole kuullut huutoa kotoolta ulos eikä ole tuhonnut mitään. Tosin hän on päättänyt ettei viihdy enää kylppärissä ja haluaa olla koko kämpässä - hän on jo kuulemma niin iso ja kiltti tyttö! Töistä/koulusta tullessani olen löytänyt Heran mun sängystä tyynyn päältä nukkumasta!! Ja mä siis olin jättänyt sen kylppäriin...
Remmikäyttäytyminen ei ole kyllä vielä ihan hanskassa. Vetää hihnassa edelleen, siitä olen yrittänyt päästä eroon. Jos nyt jaksaisi käyttää niitä vedonestovaljaita tai oikeasti kouluttaa sitä koiraa :D Lenkillä tulevien yksittäisten koirien kohtaaminen on haastavaa - siitä Hera nostaa kunnon shown pystyyn. Vapaana ollessaan Hera menee koirien ohi hyvin eikä välitä niistä. Samoin kisoissa, tapahtumissa ei välitä. Jännä juttu!
Herasta ja meidän bortsusta on tullut parhaimmat kaverit. Leikkivät ja riehuvat tosi paljon. Ja mun Troyahan ei kaikkien kanssa edes leiki, joten olen tosi tyytyväinen, että tulevat niin hyvin toimeen ja vielä leikkivät keskenään :)
Katselin koiranetia ja myös sitä, mitä tuloksia ollaan tehty tämän syksyn aikana. Heralla on nyt suoritettuna MH BH toko ALO-1 ja näyttelystä JUN-ERI ja NUO-EH. Ihan tyytyväinen olen ja nyt onkin hyvä jäädä kisatauolle ja keskittyä treenailuihin. Toivottavasti sitten ensi vuonna uudella innolla ja taidolla kokeisiin!!
Mutta siis edistystä on tapahtunut monessa asiassa. Pitäähän sitä haastetta vielä jättää tulevillekin vuosille ettei pentukuume pääse yllättämään liian pahasti ;) Uimaan se ei vielä tänä kesänä oppinut tai enemmänkin uimisesta pitämiseen. Katsotaan ensi kesänä uudestaan.
Toisena päivänä Hera on kaikkein ärsyttävin koira ja toisena päivänä se on kaikkein rakkain :) Sitä se normiarki kai on.
Kuvakollaasi Heran 1. vuodesta :)
