AG2, Agility RM2 -09 Ylhäis Valdis "Tytti"
7.11.2004-14.2.2013
Faktat:
Ylhäis Valdis "Tytti"
Rotu: beauceron ♀
Syntynyt: 7.11.2004-14.2.2013
Emä: Ylhäis Opinelli "Neppi"
Isä: Yari de L'amouraudiere "Yari"
Korkeus: 68cm
Paino: noin 30kg
Terveystulokset: lonkat A/A, kyynäreet 0/0
Kasvattaja: Iris Klinberg, kennel Ylhäis
Omistaja: Terhi Koskinen
Rest in peace "Tytti"
Muistossamme, se ensimmäinen ja paras koiramme <3
Muistan, kun olin "vinkunut" koiraa montamonta vuotta, koko pienen ikäni. Sitten se ilo vihdoin koitti, kun hiihtolomalla vuonna 2005 olin mummin ja vaarin kanssa Lapissa laskettelemassa ja Helsinkiin tultuani, äiti soitti ja sanoi puhelimessa, että mä lähden nyt hakemaan sua Tytin kanssa kotia. Olin niin hämilläni ja ihmeissäni, että en osannut siihen mitään vastata. Mietin itekseni, että kuka ihmeen Tytti... siitä se alkoi yhteinen taival Tytin kanssa, joka osoittautui loppu peleissä aivan liian lyhyeksi... Tytti eli vain 8 vuotta ja rapiat... en voi käsittää kuinka epäreilua elämä joskus voi olla.. en voi uskoa, että me emme näe enää toisiamme koskaan..
Nuorena hiihdin Tytin kanssa ja se oli kova tyttö vetämään, sai minut monta kertaa kaatumaankin lumipenkkaan. Tytti oli mukana kaikessa. Käveltiin kavereiden kanssa ympäri Nummelaa jopa 12h ja tämä koira ei väsynyt. Se jakso seurata minua joka paikkaan.
Muistan kun Terhi aloitti Tytin kanssa käymällä Hiiden Haukkujen arkitottelevaisuus koulutuksissa. Keväällä 2005 se pääsi ottamaan ensiaskeleet agilityssä, Vekoran alkeiskurssilla. Tytti oli ihmeissään, mutta iloisin mielin se suhtautui kaikkeen. Vaikka kaikki oli uutta ja jännää täällä, kun se meille 4kk ikäisenä tuli maatilan keskeltä. Mikään helppo koira se ei 10-vuotiaalle tytölle ollut, monet kerrat ystäväni kanssa mietittiin ja pohdittiin erilaisia ongelmia miten me ne ratkaistaan, mutta kaikista me yhdessä selvittiin! Tytistä lopulta kasvoi kunnon koirakansalainen kaikista nuoruuden ongelmista huolimatta.
Tytin kanssa harrastettiin agilityä ja tokoa. Agilityssä päästiin 2-luokkaan asti, sitten tuli mammaloma ja vauhti ei ollut sen jälkeen enää entisellään, tehtiin muutamia yliaikanollia. Sitten päätettiin jättää agility vain treenilistalle. Tokossa se ei ehtinyt koskaan kilpailemaan, BH-kokeessa Terhi kävi Tytin kanssa onnea koittamassa, mutta sinä kertana se ei läpi mennyt. Tytti oli vähän outona, ei ihmekään kun seuraavana päivänä alkoi juoksu.. Näyttelyissä käytiin muutamia kertoja, joista parhaana saavutuksena oli serti. Syksyllä 2010 käytiin beauceron yhdistyksen järjestämässä paimennustaipumustestissä, Tytti osoitti siellä hyvää paimennustaipumustaan. Tytti valittiin jopa viikonlopun parhaimpiin paimennuskoirakkoihin.
Tytti ei ollut kovinkaan sosiaalinen vieraita kohtaan, mutta ne joista se piti, se piti niistä suurella sydämellä. Johtunee varmaan nuoruusvuoden traumasta, kun Terhin veli sen pääsi pelottamaan kun se meille oli juuri tullut ja se muisti sen koko ikänsä. Suhtautui kaikkiin ihmisiin sen jälkeen varauksella. Se myös valitsi, toisista se tykkäsi ensisilmäyksellä ja toisia se ei voinnut sietää.
Tytti on Ylhäis C-pentueen onnellinen ja vastuuntuntuinen emä. Tytti hoiti pentujansa todella hyvin, osoittautui huolehtivaksi äidiksi. Pennuista kasvoi mukavia kotikoiria, jotka ovat myös hyvännäköisiä ja kivan luonteisia. Osa koirista meni ihan vain kotikoiriksi. Muutamien kanssa harrastetaan ja kilpaillaan muissakin lajeissa mm. paimennuksessa, tokossa, agilityssä, mejässä yms.
Irene Vinhan ottamia kuvia Siuntion epiksistä vuodelta 2006.
Kuvia Tytin tokoilusta omalta pihalta syyskuussa 2010.
Rakas ystäväni, meillä on kova ikävä sinua <3 Kyynelistä ei tule millään loppua. Mutta pääasia on, että sinulla on kaikki hyvin siellä pilvenreunalla ja parasta on, että saat juoksennella siellä ilman kipuja. Me yritämme pitää huolta sinun rakkaista lapsista niin hyvin kuin vain voimme. Kiitos kaikista yhteisistä vuosistamme mitä saimme viettää sinun kanssa, paljon enemmän olisin vain toivonut niitä olevan. Liian äkkiä lähdit ja varoittamatta etukäteen. Tytti, säilyt aina sydämissämme.
7.11.2004-14.2.2013
Ylhäis Valdis "Tytti"
Rotu: beauceron ♀
Syntynyt: 7.11.2004-14.2.2013
Emä: Ylhäis Opinelli "Neppi"
Isä: Yari de L'amouraudiere "Yari"
Korkeus: 68cm
Paino: noin 30kg
Terveystulokset: lonkat A/A, kyynäreet 0/0
Kasvattaja: Iris Klinberg, kennel Ylhäis
Omistaja: Terhi Koskinen
Rest in peace "Tytti"
Muistossamme, se ensimmäinen ja paras koiramme <3
Muistan, kun olin "vinkunut" koiraa montamonta vuotta, koko pienen ikäni. Sitten se ilo vihdoin koitti, kun hiihtolomalla vuonna 2005 olin mummin ja vaarin kanssa Lapissa laskettelemassa ja Helsinkiin tultuani, äiti soitti ja sanoi puhelimessa, että mä lähden nyt hakemaan sua Tytin kanssa kotia. Olin niin hämilläni ja ihmeissäni, että en osannut siihen mitään vastata. Mietin itekseni, että kuka ihmeen Tytti... siitä se alkoi yhteinen taival Tytin kanssa, joka osoittautui loppu peleissä aivan liian lyhyeksi... Tytti eli vain 8 vuotta ja rapiat... en voi käsittää kuinka epäreilua elämä joskus voi olla.. en voi uskoa, että me emme näe enää toisiamme koskaan..
Nuorena hiihdin Tytin kanssa ja se oli kova tyttö vetämään, sai minut monta kertaa kaatumaankin lumipenkkaan. Tytti oli mukana kaikessa. Käveltiin kavereiden kanssa ympäri Nummelaa jopa 12h ja tämä koira ei väsynyt. Se jakso seurata minua joka paikkaan.
Muistan kun Terhi aloitti Tytin kanssa käymällä Hiiden Haukkujen arkitottelevaisuus koulutuksissa. Keväällä 2005 se pääsi ottamaan ensiaskeleet agilityssä, Vekoran alkeiskurssilla. Tytti oli ihmeissään, mutta iloisin mielin se suhtautui kaikkeen. Vaikka kaikki oli uutta ja jännää täällä, kun se meille 4kk ikäisenä tuli maatilan keskeltä. Mikään helppo koira se ei 10-vuotiaalle tytölle ollut, monet kerrat ystäväni kanssa mietittiin ja pohdittiin erilaisia ongelmia miten me ne ratkaistaan, mutta kaikista me yhdessä selvittiin! Tytistä lopulta kasvoi kunnon koirakansalainen kaikista nuoruuden ongelmista huolimatta.
Tytin kanssa harrastettiin agilityä ja tokoa. Agilityssä päästiin 2-luokkaan asti, sitten tuli mammaloma ja vauhti ei ollut sen jälkeen enää entisellään, tehtiin muutamia yliaikanollia. Sitten päätettiin jättää agility vain treenilistalle. Tokossa se ei ehtinyt koskaan kilpailemaan, BH-kokeessa Terhi kävi Tytin kanssa onnea koittamassa, mutta sinä kertana se ei läpi mennyt. Tytti oli vähän outona, ei ihmekään kun seuraavana päivänä alkoi juoksu.. Näyttelyissä käytiin muutamia kertoja, joista parhaana saavutuksena oli serti. Syksyllä 2010 käytiin beauceron yhdistyksen järjestämässä paimennustaipumustestissä, Tytti osoitti siellä hyvää paimennustaipumustaan. Tytti valittiin jopa viikonlopun parhaimpiin paimennuskoirakkoihin.
Tytti ei ollut kovinkaan sosiaalinen vieraita kohtaan, mutta ne joista se piti, se piti niistä suurella sydämellä. Johtunee varmaan nuoruusvuoden traumasta, kun Terhin veli sen pääsi pelottamaan kun se meille oli juuri tullut ja se muisti sen koko ikänsä. Suhtautui kaikkiin ihmisiin sen jälkeen varauksella. Se myös valitsi, toisista se tykkäsi ensisilmäyksellä ja toisia se ei voinnut sietää.
Tytti on Ylhäis C-pentueen onnellinen ja vastuuntuntuinen emä. Tytti hoiti pentujansa todella hyvin, osoittautui huolehtivaksi äidiksi. Pennuista kasvoi mukavia kotikoiria, jotka ovat myös hyvännäköisiä ja kivan luonteisia. Osa koirista meni ihan vain kotikoiriksi. Muutamien kanssa harrastetaan ja kilpaillaan muissakin lajeissa mm. paimennuksessa, tokossa, agilityssä, mejässä yms.
Irene Vinhan ottamia kuvia Siuntion epiksistä vuodelta 2006.
Kuvia Tytin tokoilusta omalta pihalta syyskuussa 2010.
Rakas ystäväni, meillä on kova ikävä sinua <3 Kyynelistä ei tule millään loppua. Mutta pääasia on, että sinulla on kaikki hyvin siellä pilvenreunalla ja parasta on, että saat juoksennella siellä ilman kipuja. Me yritämme pitää huolta sinun rakkaista lapsista niin hyvin kuin vain voimme. Kiitos kaikista yhteisistä vuosistamme mitä saimme viettää sinun kanssa, paljon enemmän olisin vain toivonut niitä olevan. Liian äkkiä lähdit ja varoittamatta etukäteen. Tytti, säilyt aina sydämissämme.
