lauantai 29. lokakuuta 2011

Mun kultapoikani :)

Aamulla lähdettiin 10 maissa kävelemään agikentälle ja hyvin ehdittiin just enneku treenit alkoivat. Kesti about 45min. Patu oli vähän seko, kaikki ohitettavat koirat oli tänään meidän ongelma!! Kaikkien luokse olis pitänyt päästä. Puomi kun ei ole käytössä niin se rajoitti vähän treeniradan suunitelmaa, mutta Terhi löysi netissä erään Anne Saviojan radanpätkän. Oli tosi kiva ja helppo :) En muistanutkaan, että 1-luokan radat on näin helppoja :D Ehkä niitäkin kannattaa välillä treenata, kun yleensä vaan treenaillaan vaikeita 3-luokan ratoja. Patu oli nimittäin niin loistava! <3 Kun sillä on vielä jalanympärillä ollut sukka varmuuden vuoksi niin ei viititty mennä kuin pari kertaa, mutta enempää ei olis tarttenukkaan kun poika oli niin pätevä. Meni oikeesti varmain parhaiten mitä koskaan mennyt!!! Eka rata, riman pudotus. Toka rata nollarata. Hirveesti ei oo kerrottavaa kun poika oli vaan niin hyvä :)) Kaarroksia tietty voisi hieman saada pienennettyä. Ei ampunut ees putkiin niinku ennen on tehnyt eikä käynnyt morjestamassa "yleisöä" eli treeniporukkaa. Nyt ehtii vielä muutaman kerran käydä showlinkissä harjoittelemassa ja katsomassa miten poika menee matolla. Jos vaikka kehtais mennä niihin beussimestiksiin Patun kanssa ;) Harmittaa, kun ei tullut otettua videolle tätä..

Patu meni hoitoon nyt, Terhin ja tyttöjen luokse mökille. On kuulemma vinkunut vaan ja Terhi nyt jo ihan hermona. Toivottavasti kestää viikon mun kultainen poikani, vaikka tytöillä onkin juoksut :) Mä oon nyt mummin ja vaarin luona Muncassa :) On tullut syötyä hyvin! Huomenna sitten lähtö lentokentälle ja kohti Espanjaa. Matka on pitkä, mutta toivottavasti kestän. Välilaskukin Amsternamissa, missä saakin jatkolentoa odotella ainakin 5h. Pitäis koittaa torkkua aina kun vaan pystyy. Saa nähdä millaista on elämä Espanjassa host-perheessä ja koulunkäynti. Jos tykkään siitä niin vois miettiä, vaikka sitä vaihto-oppilas vuotta myöhemmin :)

perjantai 28. lokakuuta 2011

Viime hetken treenit

Ollaan lenkkeilty, tokoiltu sekä otettu esineruutua. Tokoillut sujuu hyvin, oon ylpee pojasta! Kaikki sujuu, otin tunnariakin tai siis aloitin sen treenaamisen. Meni tosi hyvin, haisteli rauhassa ja otti suuhun sen. Toi mulle sen, mutta sylkäs mun jalkojen viereen sen. Eli nyt tarvitsee kyllä harjoitella sitä noutamista ja luovuttamista!


Eilen sitten kävin tekemässä pojalle esineruudun ja mulla oli kolme esinettä. Puutarhahanska, vinkulelu ja Oilin panta. Oli ekaks hiukan vaikeeta, että kaikki tuodaan mulle eikä vain leluja. Huusin pois sieltä sen ja jätin keskilinjalle. Vein uudestaan hanskan sinne ja näytin sille sen. Niin sitten toi super taitavasti ja sai hyvän palkan ja kehun. Siihen oli hyvä lopettaa :)) On se kyllä niin innokas tekemään hommia! Kokoajan pitäis tehä jotai. Mun pieni Patuni, niin rakas <3 Vaikka välillä onkin oikein ääliö..

Nyt se on ihan hyvin syönnyt ruokansa, mutta voihan eilinen iltalenkki. Pojalla ei ollut korvia ja musta tuntui, että se oli ihan omissa maailmoissa. Teki mitäs halus tai yritti siis kovasti. Veti joka suuntaan ym. Oli oikein ärsyttävä ja ihmetteli kaikkea mitä ei yleensä tee. Sitten nuolee vaan kaikkia pissoja ulkona, yök! Lauantai aamupäivällä se menee mökille Niksun seuraksi, missä on kaks ihanaa naista eli äiti ja sisko juoksuissaan. Toivottavasti ei kuitenkaan viikossa laihdu ihan hirveesti ja sais jalkansa kuntoon. Että uskaltaisin mennä matolla agia sen kanssa viikon päästä.

Viime yönä näin unta, että Patu oli saannut pentuja yhen harlekiini beussi nartun kanssa. Ja molempia värejä löytyi pentulootasta ja pentuja oli jotain 12 :) Leikin niiden kanssa ja aina kun herätyskello soi niin painoin vaan torkkuu. Kun halusin jatkaa pentujen kanssa leikkimistä, puhuinkohan mä unissani jotain? :D Oli tosi mielenkiintoinen uni enkä olis millään halunnut herätä. Joten sen seurauksena myöhästyin koulusta, heräsin tasan 8.00 kun olis pitänyt olla jo silloin ruotsin tunnilla. Että sellainen uni tällä kertaa.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Pötky tokoilee :))

Maanantaina olin pk-treeneissä, alku meni vähän häsellykseksi. Kun Patu oli vähän yli-innokas :D Mutta lopulta sain sen keskittymään olennaiseen eli mun kanssa tekemiseen. Nakkeja kun oli matkassa mukana. Otin Alo-luokan liikkeitä ja meni ihan kivasti. Seuraamisesta en vaan tällä hetkellä tykkää :( Seuraa minusta liian kaukana! Siihen nyt pitää saada parannusta. Eteenmenokin meni hyvin :) Häiriötä ottaa vielki muista, mutta ei enää ollenkaan niin paljon kuin keväällä. Vaikka joku heittää pallon niin pystyy keskittymään mun kanssa tekemiseen eikä siihen kyttäämiseen, että mie haluun se pallon.. Pau oli loistava! Kokoajan kehittyy ja sehän on hyvä asia :))

Tänään himassa vähän tokoilua lisää. Kaukokäskyjä ja voi hitsi kun ne menee hyvin!!! Se tekee kaukokäskyt parhaiten kenestäkään, ainakin tällä hetkellä. Jee!! Mamman pikkupoika <3 Seuraamista olen ottanut nyt silleen, että nakki kädessä ja se seuraa mun kättä, siis ihan alkeista lähdetty taas. Muutama askel kerrallaan.

Patu ei oo syönyt viikkoon ja musta tuntuu, että se on laihtunut :(( Just kun se oli niin hyvännäköinen. Sitä se teettää narttujen kiima-aikaan. Terhi kun tuo joka päivä hajun mukana mökiltä. Onneksi se ei vaikuta mihinkään muuhun kuin tuohon syömiseen. Paasto aika tulee vaan :D Tekee ihan täysillä töitä mun kanssa, se on hienoa! Hienosti nyt tottunut "city elämään", ei välitä enää jokaikisestä äänestä, jota naapurista kuuluu.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Patu on esineruudun mestari!

Patun kanssa ei olla nyt muutamaan päivään tehty mitään, pikaisesti vaan päässyt pissalle lähi metsään. Ettei rasittaisi jalkaansa hirveesti. Jalka on lähtenyt paranemaan ihan hyvin :) Tytöillä on parhaimmat päivät juoksussa nyt. Ens viikon perjantaina Patu pääsee mökille Niksun kanssa ja Troya menee kasvattajalle kun omista lähtee Espanjaan.

Tänään aamulla Niksun kanssa hakumetsässä, jonka jälkeen tein Troyalle jäljen niin Patu oli niin surkeena kun ei päässyt tekemään mitään. Niin ajattelin, että pakkohan senkin on päästä tekemään jotai että pysyis housuissaan poika. Niin päätin lähteä tekemään sille esineruudun. Ihka ensimmäinen kerta oli Patulle ja se haki lelut kuin vanha tekijä. Työskenteli nopeasti ja tarkemmin kuin kumpikaan maleista koskaan. Ja toi vielä lelut käteen asti!  Se oli niin pro! <3 Aloin harkita vakavissani, jos siitä vielä tekisi hakukoiran. Pitäisi saada vaan siedätettyä se sille ampumiselle. Kun tulen sieltä Espanjasta takasin, niin mietin jos ottaisi Patun mukaan hakuharkkoihin ja Niksun jättäisi kotiin tai ottaisin kanssa mukaan.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Patulla antura auki :(

Kyllä nyt on epäonnea! Just kun olisi mahtava viikko treenailla ja ulkoilla niin aamulenkillä tapahtui ikävää :/ Kaikki kolme (Patu, Niksu ja Troya) juoksivat tuolla harjun metsissä kuin hullut tavalliseen tapaan niin Patu astui ilmeisesti lasinsiruun :( Kuulin kilahduksen, mutta kukaan ei sanonut mitään, vaan kaikki jatkoivat peuhaamista normaaliin tapaan. Niin en kiinnittänyt huomiota siihen eikä kukaan edes ontunut tai mitään muutakaan. Himassa sitten huomaan kun verilänttejä on jokapuolella, tarkistin Oilin ja Niksun, eikä kummallakaan ollut alkanut juoksua. Sitten rupesin tarkistamaan koirien jalkoja niin en huomannut mitään. Sitten sanoin mummille, että tuoppa fikkari niin katotaan uudestaan. Sitten vasta löytyi! Patun vasemmassa takajalan anturassa viilto, mutta ei vuotanut paljoa. Kotona kun puhdistin vedellä haavan ja laitoin msm geeliä niin sitten vuosi aika paljon. Nyt saa poika sitten lepäillä himassa ja ottaa rauhallisesti. Ei pääse tyttöjen kanssa edes pihalle riukkumaan, voi Patu rukkaa. Jos siltä kysyy niin ei huomaa mitään eroa tavalliseen, täys menoa vaan päällä. Ei siis pääse illallakaan treenaamaan :( Terhi sanoi, että pitäis parantua nopeasti tuolla msm geelillä, katsotaan ja otetaan rauhallisesti. Katotaan montako päivää se jaksaa vaan olla ja käydä hihnassa pissillä.

Iloinen pikkupotilas <3

maanantai 17. lokakuuta 2011

Agilityä & pohdiskelua

Aamulla kunnon aamulenkki, johon selvästikkään poika ei ollut tottunut ja vielä tosi pitkä. Tunnin lenkki ja juniorit mukana. Niksu kiusasi Patua, roikkui niskanahassa kokoajan. Troya piti taas Patua niin coolina. Kulki Patun rinnalla kokoajan. Patu ei välittänyt hirveesti nyt enää lenkkeilijöistä, joten pystyi pitämään irti ihan hyvin. Siellä se paini Niksun kanssa sitten tunnin verran.

Päivällä sitten agilityyn. Oli huomattavasti paremmin hallinnassa nytten, kun oli tehty kunnon aamulenkki, jonka jälkeen saannut leikkiä pihassa junioreiden kanssa. Ei ollut väsynyt, mutta pystyi sanomaan että paremmin hallinnssa kuin yleensä. Kontaktit sujui hyvin, pari kertaa piti huomauttaa että sieltä ei lähetä liikkeellä vaan pelkällä suullisella ja sellaisella tule käskyllä eikä vaikka kivi käskyllä. Poika oli vähän ihmeissään, et mikä juttu tää oikein on :D Hyvin kesti vedätystäkin. Pieniä ohajsujuttuja vain, jota sille ei oo opetettu niin ei se niitä voinnut osata. Osaa kääntyä kyllä tosi pienellä. Hirveesti kaikki muuttuu.. kokoajan. Ei Patun aikana vielä tehty niin paljoo kaikkia ohjausjuttuja, jota nykyään tehään.

Patun kanssa olisi kiva tehdä just jotai jälkeä, hakua tai suojelua. Mutta piru, ku se pelkää sitä ampumista nykyään :( Jos sen saisi pois niin voisi harkita joskus sitä pk-puolelle menoa, muuten ihan turha ajatus. Ja mietin että viittiikö enää 4 vuotiaalle koiralle opettaa mitään pk-puolta? Hmm.

Huomenna pitkälle lenkille metsään, jos on kaunis ilma. Ajattelin, jos kiertäisi vaikka lentokentän tai menisi kokkokallioille päivällä niin silloin ei oo vielä ehkä niin paljon lenkkeilijöitä ja muita koiran ulkoiluttajia. Ja pohdin tässä just, että ottaisko Patun, Niksun vai Troyan illalla treenaamaan agilityä showlinkille. Tekisi Patulle kyllä ihan hyvää. Paljon häiriötä kerralla ja siellä kaikuu kun koirat haukkuu. Patu ja Niksu/Troya, paikka on maksettu kahelle. Hmm. Pitää miettiä.

lauantai 15. lokakuuta 2011

Patu

Cara kun oli niin surkeen veltto ja hidas viimeksi agilityssä niin oli pakko kokeilla Patun kanssa. Sen kanssa on kiva mennä, kun se menee niiiiiin lujaa beussiksi! Ainut kun saisi vielä sen kuuntelemaan paremmin :) Että mennään sinne minne minä ohjaan eikä mennä sinne minne Patu haluaa.

Nyt huomasin, että agibeussien kotisivuja oli päivitetty! Ja beussien agimestikset järjestetään sittenkin tänä vuonna vielä :) Ne olisi Tampereella 17.12 ja ajattelin, että jos saan Patun hallintaan niin vois mennä sinne. Eli nyt loppu vuosi ilmeisesti treenaan showlinkissä Patun ja Niksun/Troyan kanssa. Saa nähdä, jos Patu kuuntelee hyvin eikä saa menemään mun hermoja kokonaan niin ehkä se onnistuu ja lähdetään kokeilemaan onneamme tuonne.

Mulla alkoi syysloma ja nartuilla on juoksut nyt niin Patu pääsee lomailemaan tänne Nummelaan! Saa olla viikon täällä, jos osaa käyttäytyä. Siis, että pystyn viemään kaikki kolme yhtä aikaa ulos menettämättä hermojani vetämisen tai muun huonon käytöksen vuoksi. Että tälläistä tällä kertaa.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Cara pääsi agikentälle!

Olin lähdössä Troyan kanssa kentälle ja kysyin Terhiltä lähteekö joku beussikin mukaan. Niin Terhi vastasi, no Caran voisi ottaa ku se ei oo pitkään aikaan päässyt. No otin sitten Caran mukaan. Terhiä on laiskottanut oikein urakalla tää syksy, ei oo käynnyt sen kanssa kertaakaan pk-tottiksessa. Ja nyt ne jäi talvitauolle.

Cara oli erittäin laiskalla tuulella eilen. Ei sitä oikein huvittanut mikään. Sitten vähän kiusasin sitä ja yritin houkutella sitä, jos sais intoa vähän. Se on kyllä niiiiin laiska, että huh huh! Just samanlainen kuin omistajansakin (Terhi siis). Oli sellainen pieni hyppysarja, joka olisi ollut hauska. Mutta jos toista ei huvita niin ei sitten! Otettin kontakteja, rengasta ja keppejä. Kontaktit sujui ihan hyvin :) Rengas meni ok, hyppäs kerran kyllä päin rengasta. Auts. Keppejä kuuden sarjassa, meni ihan ok. Vähän rupesi taas muistelemaan, että mitkä ne kepit nyt olikaan.. rytmiä alkoi tulemaan, vauhtiakin pikkasen. Hypyt oli ihan kamalat, ei meinannut suostua hyppäämään millään. Sitten usutuin sitä vähän, että menemenen hophophop ja lähdin ekana juoksemaan ja hyppäsin esteen ylitse niin tulihan se sieltä! Mutta pikkasen vaikeeta oli.

Oon edelleenkin sitä mieltä, että Patu on paras meidän beusseista! Sillä ei ainakaan vauhtia puutu! Sitä on vähän liikaakin :P Jos hallinta olisi kohdallaan vaan niin olisi kiva juttu.

Luin fb:sta, että velipoika Y. Caradog "Reiska" oli saannut ensimmäisen nollansa Maxi 1-luokasta!! Onnea ihan hirveästi!!! Kyllä me täältä perästä vielä tullaan :) Katoin videotkin ja meno näytti hienolta! Vauhtia tulee lisää varmasti ajan myötä, kun koira oppii lukemaan rataa paremmin :)