Mun kultapoikani :)

Aamulla lähdettiin 10 maissa kävelemään agikentälle ja hyvin ehdittiin just enneku treenit alkoivat. Kesti about 45min. Patu oli vähän seko, kaikki ohitettavat koirat oli tänään meidän ongelma!! Kaikkien luokse olis pitänyt päästä. Puomi kun ei ole käytössä niin se rajoitti vähän treeniradan suunitelmaa, mutta Terhi löysi netissä erään Anne Saviojan radanpätkän. Oli tosi kiva ja helppo :) En muistanutkaan, että 1-luokan radat on näin helppoja :D Ehkä niitäkin kannattaa välillä treenata, kun yleensä vaan treenaillaan vaikeita 3-luokan ratoja. Patu oli nimittäin niin loistava! <3 Kun sillä on vielä jalanympärillä ollut sukka varmuuden vuoksi niin ei viititty mennä kuin pari kertaa, mutta enempää ei olis tarttenukkaan kun poika oli niin pätevä. Meni oikeesti varmain parhaiten mitä koskaan mennyt!!! Eka rata, riman pudotus. Toka rata nollarata. Hirveesti ei oo kerrottavaa kun poika oli vaan niin hyvä :)) Kaarroksia tietty voisi hieman saada pienennettyä. Ei ampunut ees putkiin niinku ennen on tehnyt eikä käynnyt morjestamassa "yleisöä" eli treeniporukkaa. Nyt ehtii vielä muutaman kerran käydä showlinkissä harjoittelemassa ja katsomassa miten poika menee matolla. Jos vaikka kehtais mennä niihin beussimestiksiin Patun kanssa ;) Harmittaa, kun ei tullut otettua videolle tätä..

Patu meni hoitoon nyt, Terhin ja tyttöjen luokse mökille. On kuulemma vinkunut vaan ja Terhi nyt jo ihan hermona. Toivottavasti kestää viikon mun kultainen poikani, vaikka tytöillä onkin juoksut :) Mä oon nyt mummin ja vaarin luona Muncassa :) On tullut syötyä hyvin! Huomenna sitten lähtö lentokentälle ja kohti Espanjaa. Matka on pitkä, mutta toivottavasti kestän. Välilaskukin Amsternamissa, missä saakin jatkolentoa odotella ainakin 5h. Pitäis koittaa torkkua aina kun vaan pystyy. Saa nähdä millaista on elämä Espanjassa host-perheessä ja koulunkäynti. Jos tykkään siitä niin vois miettiä, vaikka sitä vaihto-oppilas vuotta myöhemmin :)